Kuka arvaa, mikä oli Johan Ludvig
Runebergin syntymäpäivä? Surprise, se oli 5.2. eli sehän on
tänään! Mutta minkä takia vietetään Runebergin päivää, mitä
se gubbe muka teki? Sehän kuolikin jo varmaan sata vuotta sitten
(väärä vastaus, oikea kuolinvuosi on 1877). Alla Runeberg ensin nuorena lupauksena ja sitten kansakunnan mestarina.
Joskus joku elää oikeassa paikassa ja vielä oikeana aikana. Ja oikeilla lahjoilla varustettuna. J.L. Runeberg syntyi Pietarsaaressa 1804 eli hän oli vasta pieni poika, kun Ruotsin silloin kutistuvan valtakunnan itäosa joutui Venäjän keisarikunnan alaisuuteen. J.L. opiskeli Turun yliopistossa 1820-luvulla opiskelutovereina tuntemattomuuksia kuin Juhan Vilhelm Snellman. Mm. heistä muodostui Lauantaiseura, varhainen suomalaisuuden muokkaaja. Turun palon seurauksena yliopisto muutti Helsinkiin, niin myös Runeberg kavereineen. Tämä oli aikaa, jolloin monisatavuotinen ruotsalaisuus alkoi sattuneesta syystä liudentua Suomessa ja etsittiin jotain uutta, suomalaista. Opiskeluaikoinaan J.L. toimi kotiopettajana Ruovedellä ja Saarijärvellä ja tämä vaikutti koko hänen tulevaisuuteensa. Hän tutustui siellä suomenkieliseen kansaan sekä parikymmentä vuotta aiemmin käydyn Suomen sodan veteraaneihin. Tästä syntyi kypsyttelyn jälkeen kaksi merkkiteosta. Runebergin ensimmäinen runokokoelma julkaistiin samana vuonna, kun hän aloitti 1830 Helsingin yliopiston kaunopuheisuuden dosenttina ja klassisten kielten opettajana (korkeassa 26 vuoden iässä!). Siinä yhtenä runona oli Bonden Paavo eli suomeksi Saarijärven Paavo. Tässä tullaan lievää suurempaan paradoksiin: suomalaista kulttuuria luotiin tuolloin enimmäkseen ruotsin kielellä. Tämä ei sinällään ole mitenkään ihmeellistä. Vaikka pääosa suomalaisesta sivistyneistöstä osasi ainakin auttavasti suomea, olivat he käytännössä ruotsinkielisiä. Suomen kieltä kun ei oltu käytetty kulttuurissa, tieteissä tai hallinnossa siihen asti ollenkaan. Runeberg jatkoi opettamista ja runojen kirjoittamista sekä oli lehtialalla. Porvooseen hän siirtyi 1838 kymnaasin lehtoriksi, jonka vuoksi hänet vihittiin myös papiksi. Toinen 1820-luvun hedelmä syntyi 1848, jolloin julkaistiin Vänrikki Stoolin tarinoiden 1. osa: legenda oli syntynyt. Jo aiemmin tunnettu Runeberg nousi nyt suurmieheksi, jonka omaa nimikkopäivää alettiin viettämään hänen 50-vuotispäivänään 1854! 2. osa Stoolista julkaistiin 1860. Runebergin runosta Vårt land (1846) sävelsi Fredrik Pacius seuraavana vuonna kansallislaulumme ja se kantaesitettiin eli laulettiin 12.5.1848. Se sai tuntemamme suomenkieliset sanat 1867. Stoolin toisessa osassa on myös runo Porilaisten marssi, joka kuvaa hyvin Runebergin melkoisen militaaria isänmaallisuutta. Runeberg kuoli 1877 ja jo viisi vuotta myöhemmin hänen poikansa Walterin isästään tekemät patsaat pystytettiin Helsinkiin ja Porvooseen. 1885 Svenska Litteratursällskapet i Finland otti omaksi juhlapäiväkseen tämän 5.2. Tätä voi pitää yhtenä esimerkkinä tuon ajan kielitaistelusta ruotsi-suomi, mutta tästä aiheesta kirjoitan joku vappu vielä ihan oman juttunsa.
J.L. Runeberg oli siis sankari Suomen
suuriruhtinaskunnassa, mutta hän oli hyvin tunnettu runoilija ja
kirjailija myös vanhassa maassa eli Ruotsissa. Runebergien perheessä
oli myös toinen kirjailija eli J.L:n puoliso Fredrika. Hän
kirjoitti useita romaaneja ja novelleja, mutta niihin suhtauduttiin,
kuten naisten asemaan yhteiskunnassa 1800-luvulla muutenkin, ehkä
vähätellen, Joihinkin teoksiin suhtauduttiin hyvinkin
positiivisesti, toisiin lähes vihamielisesti. Hänen miehensä varjo
jätti kyllä aikanaan monta muutakin varjoonsa. Fredrikan tuotantoa
on ”löydetty” moneen otteeseen viimeisen sadan vuoden aikana.
Juhan Ludvigin lähipiirissä oli vielä yksi runoilija, nimittäin
parikymmentä vuotta nuorempi neiti Emilie Björksten. Hänen kanssaan
kansallisrunoilijallamme oli 20 vuoden suhde, ainakin Panu Rajalan
mukaan. Fredrika hyväksyi suhteen, joskus varmaan hampaita
kiristellen. Mutta Johan Ludvigille ja Fredrikalle, pikkuserkukset
muuten, syntyi kuitenkin kahdeksan yhteistä lasta, joten kyllä
aviopari oli tekemisissä paljon myös keskenään. Alla Fredrika ja torttuja, joita voi kuulemma tehdä itsekin. Tai sitten käy hakemassa Kakkutalo Gilanista.
Sitten kaikkein tärkeimpään: mistä tulee Runebergin torttu? Leivoksen historia on ns. hämärän peitossa, mutta yhden version mukaan Fredrika teki miehelleen makean leivoksen niistä aineksista, joita kaapista löytyi. Sokeriveden ohella tortun kostutukseen voi käyttää vaikka rommia ja jotkut nauttivat (ainakin aikoinaan) leivoksen aamiaiseksi snapsin kera. Oikein hyvää Runebergin ja Svenska Litteratursällskapet i Finland-järjestön päivää! Ja muistakaa ottaa lippu salosta tänään auringon laskiessa. Järvenpään horisontissa tämä tapahtuu noin klo 16.44.
