maanantai 16. lokakuuta 2017

Helsinkikö ainoa pääkaupunkimme?

Suomi-pelin lähtöpaikka on pääkaupunkimme Helsinki. Pelin historiaosassa käydään läpi kolme Helsinkiin liittyvää kehityskulkua, mutta yksi näkökulma sieltä puuttuu: miksi juuri Helsingistä tuli Suomen merkittävin kaupunki ja lopulta pääkaupunki? Ja mitä muita pääkaupunkeja meillä on ollut?


Helsinki nykyään

Kun nyky-Suomen alueita Varsinais-Suomesta alkaen alettiin kytkemään Ruotsin alaisuuteen, ei Ruotsissa ollut varsinaista pääkaupunkia. Sigtuna on Ruotsin ensimmäinen kaupunki ja pitkään myös tärkein, se perustettiin 900-luvulla. Tukholma mainitaan teksteissä vasta vuonna 1252, joskin sitä on asuttu jo aiemmin. Tukholman asema vahvistui pikkuhiljaa, mutta vasta Ruotsin erottua Kalmarin unionista (1397-1523) eli kuningas Kustaa Vaasan aikana alkaen vuodesta 1522 Tukholman asema pääkaupunkina virallistui. Kalmarin unionia hallittiin enimmäkseen Tanskasta eli Kööpenhaminasta käsin.

Ruotsin itäisten osien eli nykyisen Suomen hallintopaikaksi tuli Turku. Se oli sopivasti lähellä Tukholmaa ja olihan sinne perustettu linnakin jo 1200-luvun lopulla. Tärkeä piispanistuin oli siellä jo aiemmin 1200-luvulla. Turun asema vahvistui 1600-luvulla entisestään, kun sinne perustettiin ensin vuonna 1623 hovioikeus valtakunnan itäosia varten ja vuonna 1640 Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto.


Turku vuonna 1814 ennen suurta tulipaloa
Näin mentiin 1800-luvun alkuun. Napoleonin sotien aikana Ranskan keisari ystävällisesti antoi Venäjän keisari Aleksanteri I:lle luvan vallata Suomi Ruotsilta. Suomen korvikkeeksi Ruotsi sai ottaa Norjan, ettei Ruotsille vain tulisi paha mieli... Tuolloin Suomi sai autonomian ja Turusta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan hallintokaupunki. Venäjälle Turku oli kuitenkin liian ruotsalaismielinen ja lähellä Ruotsia, siksi vuonna 1812 uudeksi hallintokaupungiksi tuli Sveaborgin eli Viaporin eli nykyisen Suomenlinnan merilinnoituksen suojaama Helsinki. Turun merkitys alkoi vähetä. Suuri isku tuli vuonna 1827, kun Pohjoismaiden suurin kaupunkitulipalo tuhosi suuren osan Turusta. Samalla paloi myös Turun akatemia ja yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Turku oli vielä 1840-luvulla asti suurin kaupunki, mutta Helsingin asema vakiintui suuriruhtinaskunnan hallintokaupunkina.

Mutta eihän Helsinki vielä silloinkaan ollut meidän pääkaupunkimme, sillä olimme Suomen suuriruhtinaskuntana osa valtavaa Venäjän keisarikuntaa, jonka pääkaupunki oli bolsevikkivallankumoukseen asti Pietari. Sen venäjänkielinen nimi oli 1. maailmansotaan saakka saksalaistyylisesti Sankt-Peterburg, sitten kaupungin nimeksi tuli venäläisempi Petrograd. Leningradista, saati Moskovasta, ei onneksi koskaan tullut minkään muotoisen Suomen pääkaupunkia...

Aikoinaan pääkaupunkeja ei varsinaisesti ollut, kuninkaan hovi liikkui kuninkaan mukana. Sitten hallinnot vakiintuivat ja linnoitettuja pääkaupunkeja perustettiin. Näin kävi myös Suomen suhteen, kun Tukholmasta tuli Ruotsin ja siten Suomenkin pääkaupunki. Turku oli pitkään hyvin tärkeä Ruotsin itäisten osien (=Suomen suuriruhtinaskunnan) hallintokaupunki, mutta pääkaupunki se ei ole koskaan ollut. Joskus kuitenkin tuntuu siltä, että turkulaiset edelleen pitävät itseään oikeana pääkaupunkina. Helsinki sai sitten Turun roolin Venäjään kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan hallintokaupunkina, mutta pääkaupunki siitä tuli vasta itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1917.

Lisää tarinaa tähän aiheeseen liittyen löydät muun muassa Helsinki- ja Suomi-peleistämme!

- Pekka Pelintekijä

tiistai 17. marraskuuta 2015

Artisteja ennen ja artisteja nyt

Cheek

    
Pari viikkoa sitten tuli Yleltä dokkari Cheekistä. En enemmälti katsellut sitä, mutta näin pätkän, jossa hän keskusteli seuraavasta levystään ja omasta tulevaisuudestaan: miltä hänen pitäisi kuulostaa, mikä kertoisi hänestä parhaiten, jne. Sparrikavereina oli levy-yhtiön ihmisiä, joilla saattoi olla mielessään jopa asiakkaassa/tuotteessa liikkuva raha. Mielessä varmaan liikkui myös ulkonäköseikat, eli mikä visuaalipuolella vahvistaisi musiikin viestiä. Mutta tehtiin sitä ennenkin.

Sibelius-lautapeli
Kun Sibeliukset muuttivat pysyvästi maalle eli Tuusulan pitäjän Järvenpään kylään, oli sekä Ainolle että Jannelle tärkeää, ettei ”laskeuduttaisi” eli ryhdyttäisi pukeutumaan vähemmän tyylikkäästi. Naapurissa heillä oli esimerkki maalaisesta pukeutumisesta, Juhani Aho. Hän pukeutui kaupunkimatkoillaan muodin mukaisesti, mutta Järvenpäässä asu vaihtui savolais-maalaiseen tyyliin. Puhumattakaan vielä Toskan kesäpaikasta Hangon lähellä Tvärminnessä, jossa Ahon perhe jopa harjoitti sinällään terveysihanteiden mukaista ulkoilmavitalismia. Vaikka Sibeliuksilla oli vielä parikymmentä vuotta Järvenpäähän muuton jälkeen rahatilanne välillä hyvinkin tiukka, pukeutumisesta ei tingitty. Uran takia välttämättömillä ulkomaanmatkoilla piti näyttää asianmukaiselta taiteilijalta, ei konkurssin partaalla hoippuvalta karriäärinrakentajalta. Eikä Janne lähtenyt edes Ahon kanssa kalaan Tuusulanjärvelle ilman prässipukua, kovat kaulassa!

Sen sijaan taiteelliseen puoleen Janne ei tarvinnut konsultteja. Kavereiden kanssa piti tietysti jutella, joskus pitkäänkin (jopa päiväkausia putkeen..), mutta varsinaisen luomistyön pohja luotiin pitkillä kävelyretkillä Ainolan ympäristössä sekä säännöllisen epäsäännöllisillä ulkomaanmatkoilla. Niistä sitten syntyi ajallaan, riittävän pitkän tahdin takomisen jälkeen, suomalaista musiikkia koko maailmalle. Sibeliuksen elämästä olen kirjoittanut enemmänkin uudessa lautapelissä, Sibelius - suomalainen mestari.

Lisätietoa pelistä alla:
http://historiapelit.fi/
https://www.facebook.com/sibeliuspeli/?fref=ts

Pekka Pelintekijän maisema