Sibelius – järvenpääl.. eiku tuusulal.. eiku suomal.. eiku koko maailman säveltäjä!

 

Alun perin 8.12.1865 syntyneestä kaupunginlääkärin pojasta olisi hyvinkin voinut tulla hämeenlinnalainen, kun siellä hän syntyi perheen toiseksi lapseksi. Lapsuuden suurin tragedia oli, että nuorin veli syntyikin jo puoliorpona. Isä Christian Gustav kuoli nälkävuonna 1868 kertoman mukaan lavantautiin, taudit eri muodoissaan olivat nimenomaan tuona vuonna hyvin yleisiä nälänhädän vaivaamassa maassa. Nuoren Jannen elämässä oli kolme tärkeää kaupunkia: kotikaupunki Hämeenlinna oli ”talvi ja koulu”, isän suvun kotikaupunki Loviisa puolestaan ”kesä ja vapaus”. Kolmas oli Turku, jossa Pehr-setä oli kauppiaana. Hän tuki veljenpojan pyrkimyksiä, lahjoitti hänelle mm. ensimmäisen kunnon viulun.

Koulunkäynti sujui miten kuten, luonto oli hyvin tärkeää, samoin kuin musiikki. Kuitenkin nuori Janne pääsi ylioppilaaksi vain yhden luokan tuplattuaan. Suvun valinta oli joko laki- tai lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa, mutta nuori mies valitsi itse musiikin ja se valinta oli koko Suomen kannalta loistava!

 

Aivan kaikkea en ajatellut kertoa säveltäjämestarin elämästä, siitä saa paremman kuvan, kun pelaat tuottamamme pelin Sibelius- suomalainen mestari (https://historiapelit.omaverkkokauppa.fi). Tuosta otsikosta vielä sen verran, että minne Sibelius perheineen oikein tunsikaan kuuluvansa. Ensimmäiset parikymmentä vuotta hän itse asui Hämeenlinnassa, vaikka kesät ja lomat hän vietti Loviisassa. Opinnot veivät Jannen Helsinkiin muutamaksi vuodeksi, jonka jälkeen Sibelius opiskeli ulkomailla kaksi lukuvuotta, ensin vuosi Berliinissä, toinen Wienissä. Avioitumisen jälkeen Janne ja Aino asuivat talvet Helsingissä (lähemmäs kymmenen eri osoitetta). Pyrkimys maalle toi perheen ensin Tuusulan pitäjän Keravan kylään, mutta tyttären kuolema sai heidät etsimään uutta paikkaa. Se löytyi Ainon veljen Eeron naapurista Tuusulan pitäjän Järvenpään kylästä, jonne perheen uusi koti Ainola valmistui syyskuussa 1904. Järvenpää itsenäistyi kauppalaksi 1.1.1951, joten itsenäisessä Järvenpäässä Janne asui vajaat seitsemän vuotta. Kun lukee taiteilijayhteisön kirjeenvaihtoa, niin kaikki he päiväsivät kirjeensä ”Järvenpää”, varmaan siksi, että postitoimisto oli Järvenpäässä. Toisaalta, Hyrylä oli vuosisadan alussa hyvin merkitsevästi venäläinen varuskuntakylä, joten suomenkielinen Järvenpää oli fennomaaneille varmasti läheisempi jo tästäkin syystä. Mutta: Sibelius, hänen musiikkinsa ja vaikutuksensa eivät kuulu erityisesti mihinkään yhteen paikkaan, vaan kunniaa saavat ja voivat jakaa hyvin monet, jopa kaikki me! Tärkeitä paikkoja löytyy laajalta alueelta: Finlandia sävellettiin Keravan aikoina, suurin osa lopuista merkittävistä töistä Ainolan aikana. 2. sinfonia sai innoitusta Roomasta, 4. sinfonia Kolin-matkasta Eero Järnefeltin kanssa. Kalevala oli tärkeä ja suomalainen luonto oli Jannelle päivittäisen innoituksen lähde, josta lähes kaikki me saamme nauttia melkein aina halutessamme!