YK täyttää vuosia

 

24.10. vietetään YK:n päivää. 

Tämä kansainvälisen yhteistyön järjestö toimii edelleen, mutta ennen YK:n syntyä muutama sana sen edeltäjästä, Kansainliitosta. 

 Kansainliitto perustettiin tammikuussa 1919, kun silloin Suureksi sodaksikin kutsuttua maailmanpaloa oltiin saattamassa loppuun. Versailles`ssa tehtiin sotijoiden välille rauhaa ja sodan loppuvaiheissa mukaan tulleen USA:n presidentti Woodrow Wilsonin idean mukaisesti ryhdyttiin perustamaan kansainvälistä järjestöä, jonka piti vähentää jännitteitä maailmassa ja estää sodat. Kansainliitto oli alusta pitäen torso, sillä edes idean isän oma maa USA ei liittynyt siihen, koska maan kongressi ei halunnut olla Euroopan rauhan takaaja. Suomi liittyi järjestöön 1920 ja heti alussa Kansainliitto pääsi setvimään Suomen ja Ruotsin välistä kiistaa Ahvenanmaasta. Ruotsi perusteli Ahvenanmaan omistusta käyttämällä todisteena karttaa, josta puuttui kokonaan Turun saaristo. Näin Ahvenanmaa näytti olevan huomattavasti lähempänä Ruotsia, mutta sattuman kautta Suomi sai apua keisarilliselta Japanilta ja saaristo jäi Suomelle. 1. maailmansodan hävinnyt Saksa liittyi Kansainliittoon 1926, Neuvostoliitto vasta 1934. Sen jäsenyys oli hyvin lyhytikäinen. Kun itäinen ja rauhaa rakastava naapurimme hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, erotti Genevessä istunut Kansainliitto sen 14.12.1939 kehottaen samalla kaikkia jäseniään auttamaan Suomea. No, Kansainliiton peli oli joka tapauksessa uuden suursodan alkaessa jo pelattu.

2. maailmansota ei ollut vielä levinnyt vielä Aasiaan, kun USA ja Iso-Britannia alkoivat jo hahmotella tulevaa maailmanjärjestystä loppukesästä 1941. Kun sodan lopputulos oli jo selvä alkukesästä 1945, suuret voittajavaltiot USA, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia sekä siirtomaavalta Ranska ja Kiina olivat muotoutuvan Yhdistyneiden Kansakuntien tärkeimmän elimen eli turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet, joilla oli kaikkiin päätöksiin veto-oikeus. Riittävä määrä jäsenmaita ratifioi liittymisen uuteen järjestöön 24.10.1945, siitä tämä päivä sai alkunsa. Onnen aika oli lyhyt. Alkuvuodesta 1946 Isä Aurinkoinen eli Neuvostoliiton hirmuvaltias Josef Stalin sanoi maailman jakautuvan kahteen leiriin, toisen leirin ylipäällikkönä tietysti hän itse: maailmanvallankumous oli taas lähempänä. Toinen leiri syntyi luonnollisesti USA:n ympärille, sillä koko maailman teollisuustuotannosta lähes 50 % tuli silloin sieltä. Maaliskuussa 1946 Churchill totesi rautaesiripun laskeutuneen Eurooppaan. Tässä jakautuneessa tilanteessa Suomenkin piti sitten luovia tietä valoisampaan tulevaisuuteen.

Suomi haki YK-jäsenyyttä jo Pariisin rauhansopimuksen jälkeen 1947, mutta jäsenyys toteutui vasta 1955, kun USA ja Neuvostoliitto saivat molemmat haluamansa maat jäseniksi (Suomi tietysti omasta mielestään puolueeton..). Tositoimiin päästiin heti, sillä 1956 Suezin kriisin jälkiselvittelyyn tarvittiin rauhanturvaajia, ja Suomi lähetti sinne joukon. Kaikki osallistujat eivät olleet ensimmäistä kertaa vaarallisissa paikoissa ja aseissa, sillä monet lähtijät olivat ainakin Jatkosodan veteraaneja. Toki Siinain niemimaalla olosuhteet, eritoten lämpötila, olivat toisenlaiset kuin edellisessä sodassa. Ja ainakin lähes jokaisella meikäläisellä oli nyt Suomi-konepistooli! Kriisejä YK:lla riitti tämänkin jälkeen, monessa tapauksessa suurvaltojen paikalliset edustajat kävivät arvovaltasotia. Paha paikka oli jo ennen Suomen jäsenyytta, kun Pohjois-Korea johtajanaan Kim Il-Sung päätti 1950 hyökätä yli aselepolinjan eli 38. leveysasteen Etelä-Koreaan. Sota aaltoili kolmen vuoden ajan, miljoonat kuolivat. Lopputulos oli aselepo heinäkuussa 1953, rauhaa ei ole tehty vieläkään. Kuuban ohjuskriisi koetteli maailmaa lokakuussa 1962.

Konflikteja ja sotia on riittänyt näiden jälkeenkin eikä loppua näy. YK:n toimintaa on määritellyt suurvaltojen eli sen turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten todelliset tai koetut intressit. Täysistunto on tehtaillut päätöslauselmia pitkästi yli 2000, joista monilla on pyyhitty kirjaimellisesti, no, sitä yhtä paikkaa, kun joku turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ei ole tykännyt päätöksestä. Alkuun näitä mimosahipiäisiä olivat pääosin USA ja Neuvostoliitto, viimeiset vuosikymmenet USA, Venäjä sekä alati vahvistuva Kiina. Eikä rauha vieläkään vallitse. Eri puolilla maailmaa sääntöperustainen yhteistoiminta on vastatuulessa, kun autoritaariset johtajat ja ympärilleen pullistelevat valtiot koetelevat rajojaan. Näin rauhaa ja yhteistyötä rakastavan ja kaikkien hyvinvointia kannattavan valtion kansalaisena toivon YK:lle kuitenkin menestystä ja toivotan päälle vielä hyvää syntymäpäivää!!!